Pääministerin valinta ja tehtävät
Pääministerin valinta
Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja hallituksen kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan puhemiestä, presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta.
Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos hän on saanut eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi pääministeriehdokas. Jollei uusikaan ehdokas saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan eduskunnassa avoimena äänestyksenä pääministerin vaali. Valituksi tulee tällöin eniten ääniä saanut henkilö.
Tehtävät lyhyesti
Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri valvoo myös hallitusohjelman toimeenpanoa ja huolehtii Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta valtioneuvostossa.
Pääministerin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estyneenä virkavuosiltaan vanhin ministeri.
Valtioneuvoston toiminnan johtaja
Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa ja hänellä on oikeus määrätä yleisistunnon esittelypäivät ja esittelyjärjestys istunnossa. Pääministeri voi myös määrätä ajankohdan, johon mennessä valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävä asia on siellä esiteltävä. Yleisistunto voi tehdä päätöksen ministeriön toimivaltaan kuuluvan asian siirrosta yleistunnossa ratkaistavaksi pääministerin tai asianomaisen ministerin esityksestä. Äänestystilanteessa tasatuloksen sattuessa päätös tehdään pääministerin kannattaman ratkaisun mukaisesti.
Pääministeri on kaikkien lakisääteisten ministerivaliokuntien eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan, EU-ministerivaliokunnan, raha-asiainvaliokunnan ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtaja. Hän toimii lisäksi talousneuvoston, tutkimus- ja innovaationeuvoston sekä arvonimilautakunnan puheenjohtajana. Vanhasen hallitus asetti tietoyhteiskuntaneuvoston, jonka puheenjohtajana toimi pääministeri.
Valtioneuvoston kanslian päällikkö
Pääministerillä on johdettavanaan valtioneuvoston kanslia, jonka toimintatavoitteena on turvata kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset. Valtioneuvoston kanslia vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa myös Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä.
Hallituksen politiikan johtaja
Pääministeri on hallituksen politiikan johtaja. Hän sovittaa yhteen eri hallitusryhmien näkemykset hallituksen linjasta. Pääministerin vastuulla on myös eduskunnan ja hallituksen työn yhteensovittaminen.
Maaliskuun alusta 2000 voimaan tullut uusi perustuslaki vahvisti pääministerin asemaa. Uuden perustuslain mukaan tasavallan presidentti voi määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit vain pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan. Tasavallan presidentti nimittää muut ministerit pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.
Tasavallan presidentin sijainen
Pääministeri toimii tasavallan presidentin sijaisena tämän ollessa estyneenä hoitamasta tehtäviään. Vuoden 1991 joulukuussa kuitenkin muutettiin tasavallan presidentin valtioneuvoston pöytäkirjaan sanelemalla lausumalla tulkintakäytäntöä niin, että presidentti ei enää ilman muuta ulkomaanmatkansa aikana ole estynyt hoitamasta tehtäviään.
Sijaisuus konkretisoituu ainoastaan niissä tapauksissa, joissa etukäteen on tiedossa, että matkan aikana tarvitaan presidentin päätöksiä, jotka on tehtävä valtioneuvostossa tai jos sellainen tarve ilmenee matkan aikana, eikä presidentti katso voivansa palata maahan.