Julkaisusarja

Talouskasvun edellytysten vahvistamista tarkasteleva työryhmä - kasvutyöryhmä - esittää keinoja nopeuttaa tuottavuuskasvua Suomessa 2010-luvulla.

Valtioneuvoston kanslia asetti 8.2.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus paikallistasolle suunnatun puoluetuen käyttöönottamiseksi sekä selvittää puolueiden ja puolueyhdistysten saamien muiden julkisten tukien myöntämistä ja valvontaa sekä tehdä ehdotuksensa järjestelmän yhtenäistämiseksi.

Julkaisu on valtioneuvoston ennakointiverkoston valmistelema toimintaympäristökuvaus ministeriöiden tulevaisuuskatsausten taustaksi.

Talousneuvosto on yhteistyöelin, jossa pääministerin johdolla talouspolitiikkaan keskeisimmin vaikuttavat ministerit ja Suomen Pankin sekä alaansa parhaiten edustavien taloudellisten etujärjestöjen edustajat keskustelevat keskeisistä talouspolitiikan haasteista.

Selvityksessä tarkastellaan infrastruktuuri-investointien sekä julkisten, erityisesti valtion toimintojen sijoittumisen aluetaloudellisia vaikutuksia Suomessa.

EU-vaikuttamisselvityksen keskeinen tarkoitus on linjata, miten Suomi voi vaikuttaa entistä paremmin EU:n päätöksiin ja toimintaan.

Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa päätettiin laatia ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko. Tällä tulevaisuusselonteolla pyritään arvioimaan ilmasto- ja energiapolitiikan haasteita pitkällä aikavälillä. Selonteko pyrkii viitoittamaan tietä kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä Suomea.

Raportin tarkoituksena on tarjota eväitä palkanmuodostukseen liittyvien instituutioiden ja käytäntöjen kehittämiseen Suomessa.

Selonteossa linjataan hallituksen toimia Itämeren merellisen ympäristön parantamiseksi, meriliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi ja taloudellisen yhteistyön tiivistämiseksi alueella.

Tutkimuksessa selvitetään ammattien välistä liikkuvuutta Suomessa vuosina 1989-2007. Tutkimusaineisto on muodostettu työvoimatutkimuksen perusaineistosta.

Valtioneuvoston selonteossa EU-politiikasta käsitellään Euroopan unionin kehittymistä ja EU-jäsenyyden merkitystä Suomelle, määritellään Suomen EU-politiikan peruslinjaukset ja keskeiset tavoitteet sekä pohditaan keinoja kehittää EU-vaikuttamista.

Osana valtioneuvoston vuonna 2006 hyväksymää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaa hyväksyttiin valtion kriisijohtamismalli. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu lausuma, jonka mukaan hallintoa koskevien uudistusten yhteydessä varmistetaan valtion kriisijohtamismallin toteutuminen hallinnon kaikilla tasoilla.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman seuranta perustuu hallituksen strategia-asiakirjaan (VNK 18/2007), joka hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä joulukuussa 2007.

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 arvioidaan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja esitetään valtioneuvoston 2010-luvun loppupuolelle ulottuvat linjaukset.

Ikääntymisraportissa tarkastellaan väestön ikääntymiskehitystä, ikääntymisen vaikutuksia ja ikääntymispolitiikkaa Suomessa sekä arvioidaan tämän pohjalta ikääntymiseen varautumisen riittävyyttä ja uusien politiikkatoimien tarvetta.

Loppuraportti arvioi metsäsektorin keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteita ja menestystekijöitä.

EU:n jäsenenä Suomi on sitoutunut sekä Kioton sopimuksen tavoitteisiin että EU:n omiin päästö- ja energiatavoitteisiin. Tässä raportissa tarkastellaan näiden tavoitteiden mukaisen ilmastopolitiikan vaikutuksia tulonjakoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Selvityksessä tarkastellaan, miten ilmastopoliittiset tavoitteet voidaan toteuttaa alueellisen kehityksen näkökulmasta mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla ja miten ohjauskeinoja voidaan soveltaa niin, että ilmastonsuojelun alueelliset hyödyt voitaisiin maksimoida ja haitat minimoida.

Selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa muissa maissa käytössä olevia tai suunniteltuja ilmastopoliittisia ohjauskeinoja sekä selvittää, mitä tietoa on olemassa niiden kustannustehokkuudesta ja oheisvaikutuksista.

Selvitys käsittelee päästövähennysten ilmastohyötyjä päästörajoitusten ulkopuolisissa maissa. Työssä esitellään ilmastohyötyjen syntymekanismit, tutkitaan niiden toimivuutta erilaisissa olosuhteissa ja arvioidaan mekanismien keskinäistä painoarvoa ja suuruusluokkaa.