Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon kaaviot
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 15.10.2009.
Kaavio 2.1 Hiilidioksidin pitoisuuden vaihtelu ilmakehässä
Hiilidioksidin pitoisuuden vaihtelu ilmakehässä 10 000 (iso kuva) ja 250 (pieni kuva) viime vuoden aikana. Arviot perustuvat jäätikkökairauksiin (eri tutkimusten tulokset merkitty eri väreillä) ja suoraan ilmakehästä tehtyihin mittauksiin (punaiset käyrät).
Lähde: IPCC. 2007. IPCC Fourth Assessment Report. Working Group I Report The Physical Science Basis. Summary for Policy Makers, s. 3.
Kaavio 2.2 Ilmastoon vaikuttavia tekijöitä
Pylvään leveys kertoo parhaan arvion säteilypakotteen suuruudelle. Jana puolestaan kuvaa tämän arvion epävarmuusvälin.
Lähde: IPCC. 2007. IPCC Fourth Assesment Report. Working Group I Report The Physical Science Basis. Summary for Policy Makers. s.4.
Kaavio 2.3 Arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri lämpenemistasoilla
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Perustuu lähteeseen Stern, Nicholas. 2006. Stern Review on the Economics Of Climate Change. Executive Summary, s. 5.
Kaavio 2.4 Maailman kasvihuonekaasupäästöt
Maailman kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005 sektoreittain, loppukäytön mukaan ja kaasuittain (paitsi CFC-yhdisteet).
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Baumert, K. A. et al. 2005. Navigating the Numbers – Greenhouse Gas Data and International Climate Policy. World Resources Institute.
Kaavio 2.5 Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla ilman ilmastopolitiikkaa (vasen) ja sen kanssa (oikea)
MIT:n tutkijat ovat laatineet kaksi ilmastorulettia havainnollistamaan eri lämpenemistasojen todennäköisyyttä. Vasemmanpuoleisen ruletin sektorit kuvaavat, minkä suuruisilla todennäköisyyksillä ilmasto lämpenee tietyn määrän seuraavat 100 vuotta ilman ilmastopolitiikkaa. Oikeanpuoleinen rulettipyörä näyttää vastaavat arvot, jos harjoitetaan voimakasta ilmastopolitiikkaa.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Kuva julkaistu MIT:n tutkimusohjelman Joint Program on the Science and Policy of Global Change (http://globalchange.mit.edu/) luvalla. Tekniset tiedot Sokolov et al. 2009. Probabilistic forecast for 21st century climate based on uncertainties in emissions (without policy) and climate parameters. Journal of Climate, Oct 2009, Vol. 22, Issue 19, s. 5175-5204. American Meteorological Society.
Kaavio 2.6 Kahden asteen tavoitteen saavuttamisen todennäköisyys eri pitoisuustasoilla
Lähde: Meinshausen, M. 2005. On the risk of overshooting 2 C. Paper presented on at Scientific Symposium "Avoiding Dangerous Climate Change", MetOffice, Exeter, 1-3 February 2005.
Kaavio 3.1 Esimerkkejä eri maiden kulutusperusteisista hiilidioksidipäästöistä
Maiden tuotantoperusteisten hiilidioksidipäästöjen suhde kulutusperusteisiin päästöihin vuonna 2001. sadan prosentin alittavat maat ovat päästöjen nettotuojia eli maihin tuotavien tuotteiden valmistus aiheuttaa enemmän päästöjä kuin näistä maista vietävien tuotteiden valmistus. Sadan prosentin ylittävät maat ovat vastaavasti päästöjen nettoviejiä.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Peters, G., Hertwich, E., 2008. CO2 embodied in international trade with implications for global climate policy. Environmental science and technology 42 (5), 1401–1407.
Kaavio 3.2 Maailman päästöjen puolittamiseen tähtääviä päästöpolkuja
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Meinshausen, M. 2007. Stylized emission path. Background note prepared for the UNDP Human Development Report, 2007.
Kaavio 3.3 Ilmastorahoitus suhteutettuna muihin globaaleihin rahoitusvirtoihin
Vuotuisten investointi- ja rahavirtojen suuruusluokkia.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Greenstream. 2008. Kansainväliset ilmastoneuvottelut. Investointi- ja rahoituskysymykset. Loppuraportti 28.9.2008, s. 25.
Kaavio 4.1 Suuntaa antavia polkuja kohti vuoden 2050 tavoitetta
Polkujen kuvauksessa ei ole otettu kantaa siihen, saavutetaanko päästövähennystavoitteet kotimaisin toimin vai osin rahoittamalla päästövähennyksiä muualla. Jos päästötavoitteiden saavuttamisessa hyödynnetään päästökauppaa tai joustomekanismeja, jäävät kotimaiset päästövähennykset pienemmiksi.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Kaavio 5.1 Bruttokansantuotteen ja GPI-indikaattorin kehitys Suomessa 1960–2007
Luvut asukasta kohti vuoden 2000 hinnoin.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Hoffrén, Jukka & Rättö, Hanna: GPI hinnoittelee taloudellisen hyvinvoinnin. Tieto&Trendit 2/2009. Huhtikuu 2009. Tilastokeskus, s. 47.
Kaavio 5.2 Yhteiskunnallisten tavoitteiden ja ilmastokuormituksen irtikytkentä
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Kaavio 6.1 Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuonna 2007
Pl. maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Tilastokeskus. 2009. Kasvihuonekaasuinventaario
Kaavio 6.2 Maatalouden päästöt tuotantolinjoittain
Osuudet perustuvat arvioihin ja ovat siten lähinnä suuntaa antavia.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Bionova Engineering. 2008. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Maa- ja metsätalousministeriön raportti 26.4.2008, s. 22.
Kaavio 6.3 Maailman energiaperäisten päästöjen puolittaminen eri keinoin
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Energy Technology Perspectives 2008. Scenarios & Strategies to 2050.
OECD/International Energy Agency 2008, s. 64.
* Eng. Purchasing Power Parity, ostovoimapariteetti.
Kaavio 6.4 Julkinen energia-alan T&K-rahoitus IEA-maissa
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Energy Technology Perspectives 2008. Scenarios & Strategies to 2050.
OECD/International Energy Agency 2008, s. 172.
Kaavio 7.1 Ihmisten kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä
Tietoisuuden lisäksi ihmisten arkisiin valintoihin vaikuttavat monet tekijät. Näitä ovat totutut tavat, toimintaympäristö, tuotteiden ja palveluiden tarjonta sekä toisten käyttäytyminen. Pyrittäessä ohjaamaan ihmisiä ilmastoa säästäviin valintoihin on vaikutettava kaikkiin viiteen tekijään.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Heiskanen, E. 2009. Kuluttajatutkimuskeskus.
Kaavio 7.2 Liikenteen hiilidioksidipäästöjen jakautuminen liikennelajeittain
Noin 64 % hiilidioksidipäästöistä on peräisin henkilöliikenteestä ja noin 36 % tavaraliikenteestä. Lähes kaksi kolmasosaa henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöistä on peräisin pitkämatkaisesta eri seutukuntien välisestä liikenteestä, johon kuuluvat myös laiva- ja lentoliikenteen päästöt.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Kalenoja, H., Mäntynen, J., Kallberg, H., Jokipii, T., Korpela, K. & Kulmala, M. 2002. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet Suomessa. CLIMTECH-tutkimusohjelma, Mobile 2 -tutkimuskokonaisuus. TTKK, Liikenne- ja kuljetustekniikan tutkimuksia 48. Tampere, s. 11.
Kaavio 7.3 Elintarvikkeiden hiilitaseita
Arvioita joidenkin elintarvikkeiden hiilitaseiden vaihteluväleistä eri tutkimusten mukaan.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Katajajuuri, Juha-Matti. 2009.
Kaavio 7.4 Esimerkki mahdollisesta ilmastomerkistä
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Nissinen, Ari & Seppälä, Jyri. 2008. Tuotteiden ilmastovaikutuksista kertovat merkit. Selvitys Vanhasen II hallituksen tulevaisuusselontekoa varten. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2008, s. 34.
Kaavio 8.1 Ilmastonsuojelulla vähennetään lämpenemistä ja sopeutumisella lämpenemisen vaikutuksia.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Euroopan unionin komissio. 2005. Winning the battle against global climate change. Comission Staff Working Paper. Background paper, s. 7.
Kaavio 8.2 Arvio Suomen keskilämpötilan kehityksestä
Arvio Suomen lämpötilan vuosikeskiarvon kehityksestä tällä vuosisadalla. A2-skenaariossa päästöjen kasvu jatkuu nopeana. B1-skenaariossa päästöjä puolestaan rajoitetaan tehokkaasti. A1B-skenaario kuvaa kahden edellisen skenaarion välimuotoa
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Euroopan unionin komissio. 2005. Winning the battle against global climate change. Comission Staff Working Paper. Background paper, s. 7.
Kaavio 8.3 Epävarmuustekijöiden vaikutus arvioissa lämpötilan kehityksestä
Punainen käyrä esittää tähän mennessä havaitun kehityksen. Väritetyt alueet kuvaavat eri tekijöistä johtuvia epävarmuuksia tulevaisuuden ilmastoennusteissa.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Räisänen, J. & K. Ruosteenoja. 2008: Probabilistic forecasts of temperature and precipitation change based on global climate model simulations (CES deliverable 2.2), s. 46.
Kaavio 8.4 Kustannukset merenpinnan noususta sopeutumistoimin ja ilman sopeutumistoimia
Arviot perustuvat IPCC:n SRES-skenaario A2:een.
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Lähde: Euroopan yhteisöjen komissio. 2007. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Euroopassa – vaihtoehdot EU:n toimille. KOM(2007) 354 lopullinen. Bryssel 29.6.2007, s. 10.
Kaavio 1 Teollisuuden energiankulutuksen kehitys
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Kaavio 2 Liikenteen energiankulutuksen kehitys
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Kaavio 3 Puun käyttö 2006 ja potentiaali aines- ja energiapuuksi 2050
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Kaavio 4 Ilmastopäästöt eri skenaarioissa
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa
Kaavio 5 Päästökauppaan kuuluvien teollisuuden päästöjen kehitys
Kuva suurempana
Kuva EPS-muodossa