Talousneuvoston julkaisut, raportit ja muistiot

Raportti kartoittaa julkisen sektorin tuottavuuskehityksen seurantaan soveltuvia aineistoja ja sisältää ehdotuksia tiedonkeruun kehittämisestä.

Julkaisuun sisältyvät, talousneuvoston sihteeristön tilaamat asiantuntijaraportit porautuvat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ajankohtaiseen problematiikkaan, muun muassa väestökehitykseen ja monikanavaisuuteen liittyviin haasteisiin.

Muistiossa käydään läpi julkisen talouden menokartoitusten periaatteellista taustaa sekä Suomessa keväällä 2011 toteutetun hallinnonalakohtaisen kartoituksen laatimismenettelyä ja tulosten pääpiirteitä. Lisäksi esitellään muissa maissa tehtyjä menokartoituksia sekä eräitä julkisten menojen mitoittamiseen ja kohdentamiseen liittyviä taloustieteellisiä näkökulmia. Muistioon sisältyy myös kuvaus julkisten menojen tasosta ja kohdentumisesta Suomessa ja muissa OECD-maissa.

Tutkimuksessa tarkastellaan julkisen sektorin, tuloerojen ja talouskasvun välistä vuorovaikutusta viimeaikaisten tutkimustulosten valossa.

Tutkimuksessa selvitetään keskeisimpien julkisten hyvinvointipalveluiden kohdentumista eri tuloluokille.

Raporttiin kootut kirjoitukset muodostavat ensi vaiheen kokonaiskuvauksen vuosien 2008-2009 finanssikriisin ja sitä seuranneen globaalin reaalitalouden taantuman välittymisestä Suomen talouteen.

Kolmen asiantuntijan kirjoituksen varaan rakentuva raportti osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun keinoista finanssipolitiikan kurinalaisuuden lisäämiseksi. Kirjoituksissa keskitytään erityisesti julkisen talouden menosääntöjä koskevan menettelyn kehittämiseen sekä riippumattomien asiantuntijaneuvostojen potentiaaliseen rooliin finanssipolitiikan sääntöjen täydentäjänä. Varsinaisten kirjoitusten ohella raportti sisältää niihin liittyvät kolme kommenttipuheenvuoroa sekä taustoittavan ja kokoavan puheenvuoron.

Talouskasvun edellytysten vahvistamista tarkasteleva työryhmä - kasvutyöryhmä - esittää keinoja nopeuttaa tuottavuuskasvua Suomessa 2010-luvulla.

Talousneuvosto on yhteistyöelin, jossa pääministerin johdolla talouspolitiikkaan keskeisimmin vaikuttavat ministerit ja Suomen Pankin sekä alaansa parhaiten edustavien taloudellisten etujärjestöjen edustajat keskustelevat keskeisistä talouspolitiikan haasteista.

Selvityksessä tarkastellaan infrastruktuuri-investointien sekä julkisten, erityisesti valtion toimintojen sijoittumisen aluetaloudellisia vaikutuksia Suomessa.

Raportin tarkoituksena on tarjota eväitä palkanmuodostukseen liittyvien instituutioiden ja käytäntöjen kehittämiseen Suomessa.

Tutkimuksessa selvitetään ammattien välistä liikkuvuutta Suomessa vuosina 1989-2007. Tutkimusaineisto on muodostettu työvoimatutkimuksen perusaineistosta.

Ikääntymisraportissa tarkastellaan väestön ikääntymiskehitystä, ikääntymisen vaikutuksia ja ikääntymispolitiikkaa Suomessa sekä arvioidaan tämän pohjalta ikääntymiseen varautumisen riittävyyttä ja uusien politiikkatoimien tarvetta.

Raportissa tarkastellaan hyvinvointipalveluiden kysyntään ja saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä eri alueilla sekä eroja palvelujen paikallisessa rahoituspohjassa.

Raportissa selvitetään poliittisen kestävyyden käsitettä, sukupolvisopimuksen pitävyyteen ja nykyisen sosiaaliturvamallin kannatukseen liittyviä paineita ja uhkia sekä ikääntymiseen liittyviä voimavaroja.

Raportin tavoitteena on valottaa sosiaalisen kestävyyden määritelmää ja sen tulkintoja kolmen erillisen artikkelin.

Pohdintoja aikuiskoulutuksesta ja aikuiskoulutusjärjestelmästä

Muistioissa tarkastellaan vuoden 2007 kesällä alkaneiden rahoitusmarkkinahäiriöiden taustaa, kehitystä ja vaikutuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään keskuspankkien toimintaan maksuvalmiusvaikeuksien helpottamiseksi ja kokonaistaloudellisiin seurauksiin etenkin Yhdysvalloissa.

Selvityksessä tarkastellaan Kiinan ja Viron teollisuuden kustannuskilpailukykyä Suomeen, Saksaan ja Yhdysvaltoihin verrattuna. Analyysi perustuu kansantalouden tilinpidon tietoihin ja niistä laskettuihin teollisuuden suhteellisiin yksikkötyökustannuksiin.

Uusien työpaikkojen syntyminen joissakin yrityksissä ja samanaikainen työpaikkojen väheneminen toisissa yrityksissä on osa talouden rakennemuutosta. Tutkimuksessa päivitetään Suomen yrityssektorin työpaikka- ja työntekijävirtalaskelmat käyttäen aineistoa, joka ulottuu vuoteen 2005.