Pääministeri toivoo kasvutyöryhmän väliraportista laajaa keskustelua

Kestävästä kasvusta hyvinvointia ja elämänlaatua

Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet toimintatapojen muuttamiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen ovat ensisijaisen tärkeitä Suomen tulevaisuuden kannalta. Tietoyhteiskunta edellyttää uutta osaamista ja ajattelua sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Uusilla ratkaisuilla voidaan nostaa työntekijöiden tuottavuutta, turvata hyvinvointipalvelut työvoiman vähetessä ja tukea Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä.

Näin linjaa valtioneuvoston kanslian keväällä 2009 nimittämä talouskasvun edellytysten vahvistamista tarkasteleva työryhmä. Ministeri Antti Tanskasen johtama työryhmä luovutti väliraporttinsa keskiviikkona 17. helmikuuta pääministeri Matti Vanhaselle.

Ryhmä etsii keinoja vahvistaa tuottavuuden kasvua alkaneella vuosikymmenellä. Työllisyyden hoito on lähivuosina tärkeää, mutta työllisyysasteen nostossa on rajoitteita. Talouskasvu syntyy pitkällä aikavälillä tuottavuuden kasvusta. Kansalaisille talouskasvu merkitsee korkeampia tuloja sekä yhä parempia mahdollisuuksia nauttia ajanmukaisista hyvinvointi-, koulutus-, kulttuuri- ym. julkisista palveluista.

Työryhmä näkee tulevaisuuden, jossa työpanosta käytetään entistä tehokkaammin ja harkitummin. Suomen menestys riippuu korkeasta osaamisesta ja innovatiivisista ratkaisuista yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Viimeisten 20 vuoden aikana työn tuottavuus on kasvanut hitaammin kuin niitä edeltäneiden 40 vuoden aikana. Tämä osoittaa, että loistavakaan onnistuminen vain yhdellä osa-alueella – kuten matkapuhelimien tuotannossa – ei riitä koko kansantalouden tarpeisiin.

Toimintatapoja muutettava

Tietotekniikan laaja-alainen hyödyntäminen – tietoyhteiskunta – avaa uusia mahdollisuuksia nostaa tuottavuutta ja kasvattaa tuotantoa ekologiset rajoitteet huomioiden. Tietoyhteiskunta on avainasemassa myös julkisen sektorin tuottavuuden kohottamisessa. Yksityisellä sektorilla korostuu lisäksi markkinoiden ja kilpailun toimivuus.

Tietoyhteiskunta ei ole vain tekniikkaa. Ilman toimintatapojen muuttamista uuden tekniikan hyödyt jäävät pitkälle saavuttamatta. Toimintatapojen muuttaminen edellyttää väestöltä hyvää koulutusta ja valmiutta uudistuksiin. Tietoyhteiskuntataitojen ohella tätä tukevat panostukset ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Yhteiskunnan tukiverkoston on muutostilanteessa tuettava yksilöitä, ei organisaatioita.

Tietoyhteiskunnan läpimurto edellyttää vahvaa julkista panostusta laajakaistainfrastruktuuriin sekä julkisen sektorin omien toimintatapojen nykyaikaistamista. Vastuu koko julkisen sektorin sähköisten palveluiden kehittämisestä on annettava selkeästi yhdelle taholle, joka johtaa tiedonhallintaprosessien parantamista.

Uusia tuotteita ja ratkaisuja tarvitaan

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sekä koulutusjärjestelmän on osaltaan tuettava tietoyhteiskuntakehitystä. Tutkimuksessa ja koulutuksessa on panostettava nykyistä enemmän laatuun ja kansainvälisyyteen. On myös edistettävä suomalaisten kykyä hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita tiukentuva kansainvälinen ympäristöpolitiikka tarjoaa.

Julkisen sektorin hankintatointa on johdettava nykyistä ammattimaisemmin ja keskitetymmin. Näin saadaan huomattavia taloudellisia säästöjä, mikä tukee peruspalveluiden rahoittamista kunnissa. Kuntaliitosten ja työntekijöiden eläkkeelle siirtymisen tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä palvelujen ja hallinnon rakenteiden uudistamiseksi. Tieto- ja viestintäteknologian innovatiivinen käyttö tukee näiden tavoitteiden saavuttamista.

Yksityisellä sektorilla inhimillisten ja taloudellisten voimavarojen kohdentuminen tapahtuu parhaiten markkinaehtoisesti. Tuottavuuden parantamiseksi erityisesti hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimintaa on edistettävä. Toimiva kilpailu pakottaa yritykset tehostamaan toimintaansa, jolloin myös niiden kansainvälinen kilpailukyky paranee.

Ideoi kasvua verkossa

Nyt julkaistu väliraportti ja siinä esitetyt lukuisat toimenpidekokonaisuudet on tarkoitettu laajan kansalaiskeskustelun herättäjiksi. Avaukset eivät vielä ole työryhmän politiikkasuosituksia. Niiden aika on elokuussa 2010, kun työryhmän loppuraportti julkaistaan.
Osoitteessa www.ideoikasvua.fi työryhmä kutsuu kansalaiset mukaan ideoimaan ja arvioimaan keinoja, joilla maahamme luodaan kestävää kasvua. Keskustelu on avoinna maaliskuun loppuun saakka.

 

Lisätietoja: pääsihteeri Ville Kaitila, p. 09 1602 2354 ja ekonomisti Pekka Sinko, p. 09 1602 2177, valtioneuvoston kanslia