Suomen talous vahvasti sidoksissa Itämeren alueeseen
Suomen talous on vahvasti sidoksissa Itämeren alueeseen. Etenkin Suomeen tulevat ja lähtevät ulkomaiset investoinnit ovat muita Pohjoismaita selkeämmin keskittyneet Itämeren alueen maihin. Itämeren alueen taloudellisen painopisteen siirtyessä entistä idemmäksi Suomen taloudellisten yhteyksien alueella ennakoidaan entisestäänkin vahvistuvan.
Tiedot käyvät ilmi talousneuvostolle laaditusta raportista Itämeren alue Suomen taloudellisena toimintaympäristönä. Turun Kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutissa laaditun raportin sisällöstä vastaava kirjoittaja on professori Urpo Kivikari.
Raportti kuvaa Itämeren alueen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä talouden näkökulmasta sekä alueen erityismerkitystä Suomelle. Suomen viennistä 40 prosenttia suuntautuu Itämeren rantavaltioihin ja 45 prosenttia tuonnista on lähtöisin tältä alueelta. Lähes 70 prosenttia Suomeen suuntautuneista suorista sijoituksista on Itämeren alueelta ja 40 prosenttia suomalaisten yritysten suorista sijoituksista on suuntautunut alueelle. Myös Suomen kolme tärkeintä kauppakumppania löytyvät Itämeren maista.
Itämeren talousalueen muodostavat kahdeksan Euroopan unioniin kuuluvaa rantavaltiota sekä Venäjän luoteisosat, erityisesti nopeasti talouttaan kasvattavat Pietarin ja Leningradin alueet. Itämeren maiden keskinäisen taloudellisen riippuvuuden voimakkuus vaihtelee maittain. Taloudellisesti vahvimmin Itämeren alueeseen kytköksissä ovat pienet Baltian maat ja vähiten puolestaan alueen suurimmat maat, Saksa ja Venäjä. Suomi kuuluu tältä osin keskikastiin, mutta on voimakkaammin sidoksissa alueeseen kuin Ruotsi ja Tanska.
Itämeren alueen taloudet ja talouksien väliset suhteet ovat muuttuneet olennaisesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Kaikki alueen maat ovat nyt markkinatalouksia ja Venäjää lukuun ottamatta EU:n jäseniä. Toisaalta maiden väliset tulotasoerot ovat edelleen suuret ja entisissä sosialistisissa maissa on huomattavia tuottavuus- ja talouskasvun mahdollisuuksia. Suomella on hyödyntämätöntä vientipotentiaalia etenkin Venäjän ja Puolan suuntaan.
Itämeren alueen taloudellinen painopisteen ennakoidaan tulevaisuudessa siirtyvän Tukholma-Hampuri-akselilta itään, jolloin Suomi on hyvässä asemassa hyödyntämään alueen kasvavaa potentiaalia. Erityisesti Suomen sijainti voimakkaasti kasvavan Pietarin ja Leningradin alueen naapurissa sekä ongelmattomat poliittiset suhteet sekä Saksaan että Venäjään ovat Suomen vahvuustekijöitä Itämeren alueen talouskilpailussa.
Vaikka Euroopan unionissa etenevä integraatio sinällään kehittää Itämeren aluetta, erilliselle EU:n Itämeren alueen strategialle olisi tarvetta erityisesti Venäjän integroimiseksi entistä kitkattomammin alueen taloudelliseen yhteistyöhön. Suotuisa ajankohta EU:n Itämeri-strategian kehittämiselle on vuonna 2009, jolloin Ruotsi toimii unionin puheenjohtajamaana. Etenkin liikenteen alalla kilpailun ja kumppanuuden yhteensovittaminen toisi merkittäviä hyötyjä alueen maille.
Raportti on julkaistu valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa, ja se on saatavilla pdf-tiedostona ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.vnk.fi/julkaisut. Painettuna julkaisua myy Yliopistopaino.
Lisätietoa: alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 160 22171, ekonomisti Pekka Sinko, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 160 22177 ja professori Urpo Kivikari, Pan-Eurooppa Instituutti, p. (050) 593 8430 tai (02) 231 2182