Pääministeri Matti Vanhanen Elinkeinoelämän rakennemuutosseminaarissa 18.1.
(muutosvarauksin)
Puhereferaatti
Suomen ja maailman telakkateollisuus elää kaikkien aikojen pahinta kriisiään. Eri aloista sen vaikeudet ovat suurimpien joukosta, elleivät jopa suurimmat, eri toimialoista. Tämän vuoksi valtion erityisratkaisut toimialan tukemiseksi ovat perusteltuja.
Globaalin rahoitus- ja talouskriisin seurauksena maailman laivanrakennusmarkkinat ovat supistuneet yli 90 prosenttia kesän 2008 jälkeen. Telakoilla on maailmanlaajuisesti merkittävää ylikapasiteettia.
Eräiden Aasian maiden telakat pyrkivät myös ottamaan aikaisempaa aktiivisemmin erikoislaivojen markkinaosuuksia. Suomalaisten telakoiden erikoisosaamiseen kuuluvien risteily- ja matkustaja-autolauttojen kysyntään vaikuttaa myös yleinen kuluttajakäyttäytyminen erityisesti Yhdysvalloissa. Markkinoiden kilpailutilanteeseen luo osaltaan epätasapainoa EU:n ja Aasian suurien laivanrakennusmaiden hallitusten voimakkaat toimenpiteet telakkateollisuutensa hyväksi.
Suomen osalta tilanne on vakavin Turun telakalla, sillä uusien alustilausten puuttuminen telakalta merkitsisi telakan koko henkilöstön osalta töiden loppumista M/S Allure of the Seas -risteilyaluksen luovutuksen jälkeen marraskuussa 2010. Jos telakkateollisuuden toiminta loppuisi Helsingissä ja Turussa suora vaikutus työttömien määrään Suomessa jo vuoden sisällä olisi noin 14 000 henkilöä. Samoin risteilyalus- ja automatkustajalaivatuotantoon sidoksissa oleva laaja alihankkijaverkosto joutuisi suuriin vaikeuksiin.
Vaikka suomalaisten telakoiden tilanne onkin nyt vaikea talouskriisin ja alan syklisyyden vuoksi, niin pitkällä tähtäimellä kasvuedellytykset Suomen uudisrakennustelakoiden erikoislaivasegmenteissä voidaan arvioida hyviksi. Ongelmana on kuitenkin se, että markkinaehtoisen kysynnän odotetaan palautuvan aikaisintaan vuosien 2010–2011-vaihteessa. Telakkateollisuus uskoo matkustajalaivojen kysynnän vakaaseen kasvuun, joka perustuu mm. vapaa-ajan lisääntymiseen kaikissa maissa (mukaan lukien Aasian maat).
Myös Suomen ainutlaatuiselle jää-osaamiselle tulee olemaan kasvavaa kysyntää erityisesti Venäjällä arktisten luonnonvarojen lisääntyvän hyödyntämisen myötä. Arktinen ja antarktinen – siinä eräät laivanrakennusteollisuutemme osaamisen avainsanat.
Telakkateollisuuden vaikean tilanteen helpottamiseksi, elin-keinoministeri Mauri Pekkarinen asetti työ- ja elinkeinoministeriössä syksyllä 2009 Telakkateollisuus 2009 -työryhmän, joka jätti torstaina 14.1. mietintönsä ministerille. Työryhmän tehtävänä oli analysoida telakkateollisuuden suhdannetilannetta ja sen perusteella valmistella telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.
Työryhmän työn tuloksena nousi esiin useita toimenpiteitä, jotka antavat hyvän pohjan Suomen telakoiden ja verkosto-yritysten tulevaisuuden turvaamiseksi. Työryhmän keskeisempänä esityksenä oli toimenpidepaketti, jolla saataisiin STX Finland Oy:n Turun telakalle vielä kevään 2010 aikana riittävä tilauskanta telakan toiminnan jatkamiseksi. Esitettyihin toimenpiteisiin sisältyy myös valtion alustilauksia, joilla olisi tarkoitus työllistää pienempiä telakoita ja siten auttaa niitä kriisin yli.
Koko suomalaisen meriteollisuuden kannalta keskeistä on varmistaa myös työvoiman osaaminen ja sen säilyminen Suomessa. Kotimaisen osaamisen ylläpito on olennaista myös meriturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Myös työ-voiman osaamisen säilymiseen tullaan valtiovallan toimesta osoittamaan resursseja.
Hallitus pitää erittäin tärkeänä, että Suomen telakkateollisuuden jatkamisen edellytykset turvataan myös nykyisen vaikean taloustilanteen aikana. Hallitus tulee lähiaikoina käsittelemään Telakkateollisuustyöryhmä 2009:n tekemiä esityksiä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tavoitteena sellaisten toteuttamiskelpoisen toimenpidekokonaisuuden aikaansaaminen, jolla erityisesti Turun telakan vaikeaan tilanteeseen saadaan parannusta.