Hyppää sisältöön

Itämeren suojelun kansainvälinen yhteistyö jatkuu toistaiseksi ilman Venäjää

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 25.4.2024 12.31
Tiedote
Matalia saaria Itämeren horisontissa. Saarille lankeaa sateita.

Itämeren suojelukomission ministeritapaamisessa 25.4. Latvian Riiassa komission osapuolet Venäjää lukuun ottamatta lähettivät vahvan viestin Itämeri-yhteistyön jatkamisen tärkeydestä. ”Vaikea geopoliittinen tilanne ei saa haitata työtämme meriympäristön hyväksi. Itämeren suojelu ei voi odottaa sodan päättymistä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo. Hän osallistui tapaamiseen etänä.

Itämeren rantavaltioiden ministereitä ja muilta korkean tason edustajia kokoontui Itämeren suojelukomission (Helsinki Commission, HELCOM) 50-vuotisjuhlaan keskustelemaan meriympäristön suojelun etenemisestä, HELCOM:n työn tulevista painopisteistä sekä alueen geopoliittisesta tilanteesta.

HELCOM on Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimuksen allekirjoittajavaltioiden perustama hallitusten välinen järjestö. Se tarkkailee ja edistää Helsingin sopimuksen soveltamista ja antaa suosituksia sopimusmaiden hallituksille. HELCOM:n työhön osallistuvat kaikki Itämeren rantavaltiot sekä EU:n komissio. Käytännössä yhteistyö Venäjän kanssa on kuitenkin ollut tauolla Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan.

Suomi, Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi ja Euroopan unioni antoivat Riiassa lausuman, jossa ne vaativat Venäjän vetävän kaikki sotavoimansa pois Ukrainan alueelta. Lisäksi ne vahvistivat, etteivät ne tällä hetkellä toimi yhteistyössä Venäjän kanssa. Muuttuneet olosuhteet eivät kuitenkaan merkitse HELCOM:n työn lopettamista.

Ministeri Mykkäsen mukaan Itämeren rantavaltioiden täytyy varautua geopoliittisesta tilanteesta johtuviin uusiin uhkiin, kuten tavallista vanhemmilla aluksilla ja heikommalla vakuutussuojalla varustetun Venäjän varjolaivastoon ja meriympäristön tahalliseen häirintään.

”Pohjoiselle Itämerelle tarvitaan vähintään yksi Euroopan meriturvallisuusviraston valmiusalus tukemaan jäsenvaltioita ympäristövahinkojen torjunnassa. Ennen pitkää on myös löydettävä ratkaisu, joka rajoittaa öljyn kuljettamista Itämerellä tankkereilla, joilla ei ole asianmukaisia vakuutuksia tai talvimerenkulun osaamista”, ministeri Mykkänen toteaa.

Osapuolet keskustelivat Itämeren kolmannesta tila-arviosta (2023), jonka mukaan meren tila on heikko koko merialueella. Suomi, Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi ja Euroopan unioni vahvistivat julkilausumassa sitoutuvansa edelleen Itämeren suojelun toimintaohjelmaan, joka päivitettiin vuonna 2021. Osapuolet sitoutuivat myös toteuttamaan vuoteen 2027 mennessä tavoitteet, jotka koskevat koko merialueen ravinnekuormituksen ylärajoja ja kullekin valtiolle jyvitettyjä ravinnekuormituksen vähennystavoitteita.

”Suomi on sitoutunut poistamaan Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormituksen HELCOM:n pahimpien kuormittajien listalta vuoteen 2027 mennessä”, Mykkänen kertoo.

Osapuolet aikovat myös jatkaa koko Itämerta koskevien tila-arvioiden tekemistä, ja seuraava arvio valmistuu vuoteen 2029 mennessä.

Lisätietoja:

Sara Viljanen
lainsäädäntöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 315